Some-hyökkäyksiä ja kunnianloukkaussyytteitä

Alkuperäinen blogiteksti julkaistu 9.8.2018.

Nykypäivänä ihmisten some-käyttäytyminen menee mielestäni koko ajan huonompaan suuntaan. Esimerkiksi Facebook on pullollaan erilaisia naistenryhmiä, joissa avoimesti puidaan muiden ihmisten asioita. Luulen, että varsinkaan nuoret eivät ihan täysin sisäistä, että he kirjoittavat ihan oikeista, tuntevista ihmisistä. Että heidän kirjoituksillaan voi olla ikäviä vaikutuksia toisten elämään.

Olen muutamaan otteeseen maininnut, että jouduimme mieheni kanssa tällaisen "somehyökkäyksen" kohteeksi viime vuonna. Jos tämä on mennyt sinulta ohi, voit käydä lukemassa esimerkiksi tämän Instagram-postaukseni (*edit: tätä julkaisua ei ole enää olemassa) tai viime viikolla kirjoittamani blogitekstin täältä, niin pääset vähän jyvälle mihin asia liittyi.

Miltä tuntuu, kun yksityisasioitasi levitellään 50 000 ihmisen "salaisessa" ryhmässä?

Oman kokemukseni pohjalta voin tunnustaa, että eihän se hyvältä tunnu. Kun sain ilmoituksen tästä keskustelusta, liityin hetkeksi itsekin tähän ryhmään, jotta pääsin lukemaan keskustelun. Käteni tärisivät ja vatsani heitti volttia, voin fyysisesti ja henkisesti todella pahoin. Ei siksi, että olisin ollut kovin yllättynyt aiheesta, josta kirjoitettiin, vaan lähinnä siksi, etten voinut uskoa, että miehestäni ja minusta kirjoitettiin tuntemattomien ihmisten johdolla todella henkilökohtaisia asioita julkisesti. Keskustelusta huokui, että haluttiin aiheuttaa mahdollisimman paljon draamaa. Useat tuttummekin tuli seuraamaan keskustelua ja kutsuivat lisää omia tuttujaan mehevän juoruilun äärelle. Sellaisia ihmisiä, joita olen pitänyt hyvinä tyyppeinä. Voi olla, että mielipiteeni heistä on nykyään toinen.

Useat tähän keskusteluun osallistuvat nauttivat siis juoruilusta ja kirjoittivat esimerkiksi, että olisivat halunneet olla kärpäsenä katossa, kun minä luen keskustelun. He olivat myös sitä mieltä, että minun velvollisuuteni olisi ollut tulla kertomaan, kuinka ison riidan saamme kotona aiheesta aikaan. Mielellään he olisivat ottaneet vastaan myös videoklippejä. Ja heti perään nämä älyköt olivat vielä sitä mieltä, että he vilpittömästi halusivat vain auttaa minua tuomalla esiin tärkeitä asioita (joista suurimmaksi osaksi tiesin, kaikkia yksityiskohtia en olisi välttämättä halunnut enää edes tietää). Tosiasiassa he repivät minut vain taas kerran auki, joten se siitä "hyväntahtoisesta auttamisesta". En ollut pitänyt ihmiskuntaa kovin viisaana siihen mennessä, mutta tämän keskustelun myötä menetin uskoni lähes kokonaan, ainakin hetkeksi. En yleensä sääli ihmisiä, mutta pakko myöntää, että minua säälitti kun tajusin miten monella on nykyään niin köyhä elämä ja huono olla itsensä kanssa, että pitää hakea viihdykettä ja sisältöä toisten ihmisten asioiden mässäilyllä netissä.

Mielestäni jokaisella pitäisi olla vapaus valita, mitä kertoo julkisesti omista asioistaan (kyllä, pidän 50 000 ihmisen ryhmää melko julkisena vaikka se kuinka olisi merkitty "salaiseksi"). On todella surullista, että jotkut ovat sitä mieltä, että heillä on valta tehdä tällaisia päätöksiä tuntemattomien ihmisten puolesta. Kukaan ryhmässä keskustelleista ei oikeasti tuntenut kumpaakaan meistä. Asiasta tehtiin viime vuoden puolella rikosilmoitus ja se etenee nyt kunnianloukkaussyytteenä. En välitä siitä, tuleeko kenellekkään mitään virallisia tuomioita (uskon karman hoitavan kyllä asian tavalla tai toisella), mutta haluan, että ihmisten tietoisuuteen tulee, että kyse on vakavasta asiasta. 

Mitä tämä koko jupakka sai aikaan parisuhteessamme? Voisin väittää, että se hitsasi meidät yhteen vielä lujemmin (sori teille jotka kovasti toivoitte eroamme). Olemme yhteisen polkumme varrella selättäneet niin monta todella isoa kompastuskiveä, että voin todella sanoa parisuhteemme olevan vahva. Ei todellakaan täydellinen, onko sellaista olemassakaan? Mutta vahva on mielestäni parempi kuin täydellinen. He, kenelle ei koskaan tule eteen mitään suurempia ongelmia, eivät koskaan myöskään saa tietää suhteensa todellista lujuutta, tai esimerkiksi sitä, onko oma kumppani oikeasti valmis seisomaan rinnalla myös vaikeissa tilanteissa. Onko rakkaus niin lujaa, että se selättää suurimmatkin ongelmat? Onko kummallakin aitoa tahtoa taistella rakkauden puolesta? Me olemme selvittäneet nämä asiat, tosin todella ikävällä tavalla jota en olisi toivonut itselleni, miehelleni enkä kenellekkään muullekaan. Olen kuitenkin kiitollinen kaikista näistä kokemuksista, sillä juuri niiden johdosta, olen niin vahva kuin tänään olen. 

Tuntuu, että ihmisten käytöstavat häviävät somessa joskus olemattomiin, viitaten nyt muuhunkin kuin tähän omaan tapaukseeni. Some on pullollaan törkyisiä viestejä ja kommentteja ja tuntemattomat ihmiset tappelevat sormet verisinä omien näppistensä äärellä. Olisi hyvä muistaa, että siellä ruudun toisellakin puolella on ihminen, jonka elämästä et välttämättä tiedä yhtään mitään. Kun käsket hänet hyppäämään sillalta jonkin mitättömän pienen mielipide-eron tähden, mieti hetki, mitä jos hän onkin ollut aikeissa tehdä niin jo monesti. Mitä jos sinun sanasi saakin hänet edes harkitsemaan tätä oikeasti. Mitä jos hänellä on oikeasti todella paha olla. Toivoisin myön nettimaailmaan enemmän käytöstapoja, empatiaa ja ystävällisyyttä. Jos ei pysty hillitsemään omaa käyttäytymistään, kannattaa pysyä erossa somesta.


Ennen kuin painat julkaise-nappia, mieti..

..onko tekstisi muita kunnioittavaa.
..oletko 100% varma, että kirjoittamasi on faktaa.
..tarvitseeko sinun oikeasti puuttua asiaan.
..miltä sinusta tuntuisi, jos kirjoituksesi olisikin jonkun muun kirjoittama teksti sinusta/sinulle.
..kirjoitatko vain, koska haluat olla osana suurta draamaa ja kaipaat vähän jännitystä elämääsi.
..onko sinulla vain huono päivä ja haluat purkaa sen tuntemattomiin "turvallisesti" ruudun takaa.

XoXo,

Susanna Maria